Eipäs se mennyt tämä päiväkään niinkuin eilen teltassa iltapimeässä arvelin. Meni hyvällä tavalla kuitenkin. Siitä lisää loppupuolella artikkelia.

Nämä lähipäivät ovat olleet täynnä mukavia yllätyksiä hienoine juttutuokioineen reitin varrelle osuneiden ihmisten kanssa. Immalanjärvellä Nadja tuli ennen järven ylitystä moikkaamaan ja tarjoamaan käyttövettä, Pajarinkylän seutuvilla tarjottiin auton ikkunasta mahdollisuutta täydentää vedet ja käyttää
yöpymiseen metsästysseuran kotaa hirventaljoineen ja tulisijoineen – josta suikkasin suusanallisten ohjeiden takia pimeässä ohi!

Tämä ohiajo kirveli erikoisesti seuraavana aamuna jäätyneen teltan oviaukosta 13 astetta jäykkää mitatessani. Osaan nykyään pyytää osoittamaan paikan kartalta.

Jorma haki Hiitolanjoen Kangaskoskelta mökillensä saunaan, kuivattelemaan ja pesemään kamppeet, ja toi Customskin virittämät ja postittamat uudet sukset pidennetyllä karvalla. Kertakaikkiaan, kun pelaavat hienosti! Niin ja Pekka Pasasen tekemät uudet vetoaisat katkenneen tilalle.
Kannaksessa Janne lämmitti metsästysmajan saunan Mikon tullessa saunaseuraksi. Itä-Suomeen ”eksynyt” pohjanmaalaislähtöinen Maija lähti varta vasten reitille tarjoamaan kaffit piirakoineen pöyröölle ja Soini ajeli avaamaan Timolahden kesämökin, ettei tuulessa tarvi kahveja juoda. Pohjois-Karjalan rajavartiosto tarjosi kuumat vedet termokseen ja rajavartija Katinka antoi välipalasuklaansa iltaleiriin nautittavaksi.

Moni muu on pysähtynyt jututtamaan, neuvomaan ja kannustamaan yksin hiihtäjää. Kiitoksia teille kaikille.

Tämä kaikki sopii tämän päivän teemaan, vaikkakin hieman surulliseen, jotenkin hyvin. Tuli tasan vuosi siitä, kun menetin isäni yllättäen. Hän oli ystävällinen, reilu ja aina valmis auttamaan muita, oli kyseessä vieras tai tuttava. Olisin halunnut olla hänelle enemmän avuksi ennen hänen poismenoaan. Oli hieno mies. Pasi Ilmari Saukko. Haluan ajatella tämän olevan retki hänen muistolleen, koska hän sai vaikeilta näyttävät asiat tehdyksi.

Tänään hiihdellessäni Valkeavaaran paikkeilla ”rajakurvarit” Topi ja Marko toivottivat tervetulleeksi kuivaamaan vesisateisen yön kastelemat varusteet partiomajalle ja käymään suihkussa! Jorma ilmoitti ahkion varaosien saapuneen ja kurvasi paikalle avuksi työkaluineen asentamaan pulkan liukupinnat, kun minä vaihtelin katkenneen vetoaisan liittimen varren Somaspulkan Pekan lähettämillä osilla. Jaana nousi autosta kauppakasseineen, joiden sisältö on hyvin, hyvin suklainen!

Hienoa löytää suomalaista avunantoa ja yhteistyötä niin ammattilaisten Rajavartiolaitoksesta, kuin meidän tavallisten kansalaisten väliltä. Lopuksi ajattelen onko aiheellakaan enää väliä.

Kiitos.

-Jukka